Niinpä niin, onko oikeasti taas kulunut viime kirjoituksestani aikaa? Enpä ole tosiaan hetkeen ollut kovin aktiivinen blogin kirjoittelija. Hieman ajatuksen virtaa, tämän kerran kirjoitukseen. Voisin kirjoittaa vaikka ja mistä, mutta joistain asioista on ehkä ihan hyvä olla kirjoittamatta, tätä kun voi lukea kuka tahansa.
Viimeinen opiskeluvuosi pyörähti elokuun alussa käyntiin, ensi vuonna mun pitäis olla valmis lähihoitaja. Valmis ja valmis, siihen en usko. Niin eihän se musta valmista tee, vaikka kuinka valmistuisin...no joo, nyt tais mennä jo näsäviisastelun puolelle.
Tämä syksyn alku on ollut jokseenkin ahdistavaa. Tuli oltua kesätöissä, mutta onneks pidin edes viikon lomaa ennen, kuin opiskelut taas jatkuivat. Kesä kului liian nopeasti.
Ollut niin mukava kesä, tuli pidettyä toki siis hauskaakin ja tutustuttua uusiin ihmisiin. (Aivan mahtavia ihmisiä!)
Kesä kasvatti mua ihmisenä ja huomasin pystyväni asioihin mihin en uskonut kykeneväni. Lähinnä viittaan tällä kesätöihin joita tein. Kohtasin uusia haasteita, joista selvisin näin jälkikäteen ajateltuna mielestäni hienosti. En ehkä kokenut olevani kovinkaan arvostettu kesätyöntekijä, mutta ainakin asiakkaat tuntuivat olevan tyytyväisiä...ja eikös se ole pääasia?
Alkuun olin hyvin epävarma siitä mitä pitää tehdä, mutta päästyäni tekemään hoitajan tehtäviä ihan itsekseni, huomasin kyllä osaavani.
Vielä kun kykenisin tekemään koulu juttuja, olisin tyytyväinen. Toisaalta olin viime viikolla erittäin ahkera opiskelija. Viikonloppu oli todella mukava ja pyörii mielessä.....
No eiköhän tämä ollut tässä, vaikka jatkaakin voisin.
Viimeinen opiskeluvuosi pyörähti elokuun alussa käyntiin, ensi vuonna mun pitäis olla valmis lähihoitaja. Valmis ja valmis, siihen en usko. Niin eihän se musta valmista tee, vaikka kuinka valmistuisin...no joo, nyt tais mennä jo näsäviisastelun puolelle.
Tämä syksyn alku on ollut jokseenkin ahdistavaa. Tuli oltua kesätöissä, mutta onneks pidin edes viikon lomaa ennen, kuin opiskelut taas jatkuivat. Kesä kului liian nopeasti.
Ollut niin mukava kesä, tuli pidettyä toki siis hauskaakin ja tutustuttua uusiin ihmisiin. (Aivan mahtavia ihmisiä!)
Kesä kasvatti mua ihmisenä ja huomasin pystyväni asioihin mihin en uskonut kykeneväni. Lähinnä viittaan tällä kesätöihin joita tein. Kohtasin uusia haasteita, joista selvisin näin jälkikäteen ajateltuna mielestäni hienosti. En ehkä kokenut olevani kovinkaan arvostettu kesätyöntekijä, mutta ainakin asiakkaat tuntuivat olevan tyytyväisiä...ja eikös se ole pääasia?
Alkuun olin hyvin epävarma siitä mitä pitää tehdä, mutta päästyäni tekemään hoitajan tehtäviä ihan itsekseni, huomasin kyllä osaavani.
Vielä kun kykenisin tekemään koulu juttuja, olisin tyytyväinen. Toisaalta olin viime viikolla erittäin ahkera opiskelija. Viikonloppu oli todella mukava ja pyörii mielessä.....
No eiköhän tämä ollut tässä, vaikka jatkaakin voisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti