sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Kummallinen inspiraatio

Haavisto vai niinistö tekstin jälkeen, en olekaan blogia kirjoitellut. Nyt päätin sitten kirjoittaa uudemman tekstin. Valvoin illalla netissä surffailen, ehdin jo ajatella nukkumaanmenoakin, mutta surffailuni vain jatkui. Puolenyön aikaan ajattelin, no jos nyt…Mutta en voinut, sillä sain kummalliselta tuntuvan inspiraation ja aloin kirjoittaa tarinaa. Olen monta vuotta tykännyt kirjoittaa kaikenlaista ja 12-vuotiaasta saakka, mulla on ollut päiväkirja. Omistan useita eri vihkoja. Perjantaina tuli ostettua uusi vihko ja pari uutta kynää. Vihkon kansi sattui olemaan sen verran kiva, että ostin pois. Mutta silti tämä inspiraatio tuntui kummalliselta, pahimpaan mahdolliseen aikaan vielä sattui päälle. Olinhan aikeissa mennä nukkumaan. En voinut mennä, koska mun oli saatava kirjoittaa tarinaa. Joten valvominen jatkui. Siinä vaiheessa, kun tarinaa olin kirjoittanut hieman yli yhden sivun verran, päätin mennä nukkumaan. Kirjoitin sitä tarinaa, kun hullu.

Tänään kun aamulla heräsin, en kyennyt muuta ajattelemaankaan, kuin sitä tarinaa. Korjailin virheitä aluksi, mitä olin yöllä kirjoittanut väärin kaikessa hulluudessa. Ja nyt sitten hieman jatkoin sen tarinan kirjoittelua. Päätin pitää pienen tauon ja kirjoittaa tästä tapahtuneesta blogiin. Hullunkurista. Yleensä inspiraatio iskee, kun en ole kotona. Joskus kannoin vihkoa laukussa mukana, koska inspiraatio saattoi iskeä, esimerkiksi metrossa istuessani. Jonkin verran siitä oli jopa hyötyäkin, mutta suurimmaksi osaksi en saanut inspiraatioita jos se vihko sattui olemaan mukana. Joten niinpä se vihko on viime aikoina jäänyt kotiin.

Ja nyt sitten viime yönä iski inspiraatio, kuin salama kirkkaalta taivaalta. No ei siinä auttanut muu, kuin kirjoittaa asiat ulos. Olisin varmaan pyörinyt sängyssä ”tuskissani”, jos en olisi käyttänyt saamaani inspiraatiota hyödyksi yöllä. Ja nyt, vaikka se onkin alussa, niin sitä on helpompi jatkaa, kun sitä on kirjoitettu enemmän, kuin yhden sivun verran.

Täytyy kuitenkin muistaa käydä äänestämässä, vaikka enhän mä millään voisi unohtaa. Presidentinvaalien toinen kierros ja vaalipäivä on tänään.

Ja tarinan kirjoittelu jatkuu varmaan siinä jossain välissä. =)

Ainiin ja...Hyvää Runebergin päivää!

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Haavisto vai Niinistö?

Keskiviikko ja enää neljä yötä presidentinvaalien toiseen kierrokseen.
Toisella kierroksella on mukana vihreiden Pekka Haavisto ja kookomuksen Sauli Niinistö. Kamppailu on kovaa ehdokkaiden välillä. Paljon on uutisia, keskusteluja netissä ja muutenkin mediassa, sosiaalisessa mediassa vaalit ovat näkyvillä ja keskustelu ja mielipiteet ovat kovia.
Jokaisella on tietysti oma mielipiteensä.

Jonkun mielestä Pekka Haavistoa ei saisi missään nimessä valita presidentiksi, koska hän on homo. Eilen tuli ylen kanavalta ohjelma, jossa ihmisiltä kyseltiin, ketä aikovat äänestää ja aikovatko he ylipäätänsä äänestää (kaikki kun eivät tosiaan välttämättä käy äänestämässä)...yksi mies vastasi mieleenpainuvasti suunnilleen näin: "Ja minähän en ruskean reiän ritareita äänestä" - eli tästä kommentista ei varmasti jäänyt kenellekään epäselväksi ketä hän puolestaan ei ainkaan aio äänestää.

Itse olen sitä mieltä, että seksuaalisella suuntautumisella ei tulisi olla vaikutusta siihen, että tulisiko valita presidentiksi vai ei. Minun mielestä presidentti saa olla puolestani homo, lesbo, hetere...tai mitä niitä ikinä onkin.
On mielestäni hölmöä antaa seksuaalisen suuntautumisen vaikuttaa siihen ketä äänestää. Eikö kyse ole enemmänkin arvoista? Ajatusmaailmasta? Asiosta joita haluaisi lähteä ajamaan?

Jos suomen presidentti pitää valita seksuaalisen suuntautumisen perusteella, niin jos sellaisesta olisi ollut puhe...niin minä en kyllä suostuisi äänestämään ollenkaan - tai jos äänestäisin, niin laittaisin viivan lappuun.

Kumpaa sinä aiot äänestää ja millä perusteella?